Vuosikertomus 2025 - Oikeusrekisterikeskus

Oikeusrekisterikeskuksen (ORK) visio ja strategian 2024–2026 pääteema on ”Sujuvaa digitaalista oikeudenhoitoa”. Kun vuosi 2024 oli uuden strategian sisäänajon aikaa, 2025 oli jo täysimääräistä toimeenpanoa.

Toimintaympäristön keskeisimpiä muutoksia olivat hallinnonalan tiukkeneva talous, oikeudenhoidon prosessien volyymien kasvu, viranomaisketjun yhteentoimivuuden merkityksen hallinnonalan laajuinen tunnistaminen, tekoälymahdollisuuksien esiinmarssi sekä digitaalisen turvallisuuden kyvykkyyksien tärkeyden korostuminen.

ORK täytti oikeusministeriön kanssa sovitut, muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin sovitetut vuoden 2025 tulostavoitteet pääsääntöisesti onnistuneesti.

Syyskaudella ORK valmisteli linjaorganisaation uudistuksen, joka astui voimaan 1.1.2026. Uudistuksella tähdättiin digitaalisen turvallisuuden palveluiden lähempään nivoutumiseen ICT-palvelutuotantoon, hallinnonalan ICT-arkkitehtuurin tuloksellisempaan hallintaan sekä johtajien ja esihenkilöiden työmäärien tasaamiseen.

Oikeudenhoidon volyymit kasvavat, muutosta hallitaan digitalisaatiolla

ORK sai vuoden 2025 aikana yhdessä hallinnonalan asiakkaidensa kanssa valmiiksi 19 ICT-projektia sekä vastaavan työmäärän projektoimatonta järjestelmäkehitystyötä.

Uudet toiminta- ja teknologiamallit mahdollistavat nyt ja seuraavien vuosien aikana useampien kooltaan pienempien ja nopeampien kehitysprojektien läpiviennin. Kehityksen alkupään ratkaisusuunnittelun volyymeita sekä nopeutta on pystytty oleellisesti nostamaan kuluvan strategiakauden aikana.

Vuonna 2025 ORK:n täytäntöönpanotoiminnasta valtiolle tullut kertymä oli noin 105 miljoonaa euroa. Nousua edelliseen vuoteen oli noin 8 miljoonaa euroa. Vastaavasti myös saatavakanta kasvoi lähes 23 milj. euroa. Kasvuun vaikuttivat sekä saapuneiden saatavien lisääntynyt määrä että heikentynyt taloustilanne ja maksukyky.

Vastaavasti myös rekisteripalveluiden sekä tietoluovutusten volyymit kasvoivat laaja-alaisesti ja voimakkaasti. ORK:n hallinnoimia tietoja hyödynnetään vuosi vuodelta enemmän sekä kotimaassa että kansainvälisesti. ORK:n oman viranomaistoiminnan sähköisen asioinnin kävijämäärät jatkoivat kasvuaan. Asioinnin määrä nousi edellisvuodesta noin 13 %, ja se on nyt keskimäärin 30 000 kävijää kuukaudessa. Sähköisen asioinnin palveluiden kehittäminen ja määrän kasvu mahdollistivat selviytymisen viranomaistehtävien volyymikasvusta.

ORK:n vaalipalvelut onnistuivat erinomaisesti kevään alue- ja kuntavaalien tuottamisessa. Samalla vaalitietojärjestelmän uudelleenrakennushanke eteni vakaasti.

Vuonna 2025 ORK:n IT-palvelutuotannosta tehty ulkoinen arviointi osoitti, että ORK:n IT-toimintamalli, kyvykkyydet ja osaaminen ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti. ORK:n rooli on muuttunut oikeusministeriön hallinnonalan IT-palvelukeskuksesta kohti digitalisaation aktiivista edistäjää.

ORK:ssa oli vuonna 2025 käynnissä viisi oikeusministeriön hallinnonalan läpileikkaavaa kehitysohjelmaa. Niiden tavoitteena on hallinnonalan kokonaistuottavuuden ja kansalaiskokemuksen parantaminen sekä digitalisaation kiihdyttäminen.

Kehitysohjelmat perustuvat koko valtionhallinnolle hallitusohjelmassa asetettuihin kehitys- ja tuottavuustavoitteisiin sekä oikeusministeriön hallinnonalan yhteisiin digitalisaation painopisteisiin. Ne tukevat osaltaan oikeuslaitostyöryhmän toimenpide-ehdotusten toimeenpanoa.

Kansalaisen sähköinen asiointi (KSA)

KSA-kehitysohjelma rakentaa perustaa oikeushallinnon yhtenäiselle sähköiselle asioinnille. Ohjelma koordinoi myös sähköisen asioinnin teknologista sekä arkkitehtuurillista yhdenmukaistamista sekä laajempien julkisen hallinnon digitalisaatiohankkeiden toteutumista oikeushallinnossa.

Vuonna 2025

rakennettiin perusta hallinnonalan yhteiselle OmaOikeus-asiointipalvelulle
käynnistettiin asiamiesten tunnistautumisen mahdollistava projekti yhdessä hallinnonalan sektorien ja Suomen Asianajajien kanssa
toteutettiin Nuori rikosprosessissa ‑palvelumuotoiluprojekti yhdessä valtiovarainministeriön elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation ohjelman kanssa

Digitaalisen työympäristön kehitysohjelma (DTY)

DTY-kehitysohjelman tavoitteena on mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumaton, moderni ja turvallinen työskentely oikeusministeriön hallinnonalalla sekä luoda uudenlaisia oikeudenhoidon palvelurakenteita. Ohjelmaan kuuluvat projektit kattavat arjen työvälineiden, käyttövaltuushallinnan, pilvi- ja sovellusalustan sekä hallinnonalan intranet-sivustojen uudistukset.

Vuonna 2025

otettiin käyttöön ensimmäiset tekoälypalvelut sekä tietoturvallinen videoneuvottelupalvelu
laadittiin sektorikohtaiset suunnitelmat uusien palveluiden käyttöönottamiseksi ja vanhoista palveluista luopumiseksi
toteutettiin koulutuksia ja käyttöönottoja yhteistyössä hallinnonalan sektoreiden kanssa

Automaattisen päätöksenteon ja tekoälyn kehitysohjelma (APT)

APT-kehitysohjelma pilotoi ja ottaa hallinnonalalla käyttöön automaattisen päätöksenteon ja automaation ratkaisuja, kuten toimintamalleja ja -ohjeita sekä teknologiakartoituksia. Ohjelma päättyi vuoden 2025 lopussa.

Vuonna 2025

toteutettiin hallinnonalalle useita tekoälyratkaisujen kokeiluja
otettiin käyttöön tekoälyn turvallisuuden ja hyväksynnän periaatteet, käyttöönoton hyväksymisprosessi sekä käyttäjän ohjeet
aloitettiin tekoälystrategian valmistelu sekä käyttötapausten käsittelyyn ja riskienhallintaan liittyvien mallien suunnittelutyöt yhdessä sektoreiden kanssa

Tietoarkkitehtuurin kehitysohjelma

Tietoarkkitehtuurin kehitysohjelma edistää tehokasta tiedonhallintaa sekä tietojen luotettavuutta, laadukkuutta ja yhteentoimivuutta. Toimiva tietoarkkitehtuuri tukee tiedolla johtamista, tekoälyratkaisuja ja edistää tiedon tehokkaampaa hyödyntämistä.

Vuonna 2025

jatkettiin ydintiedon hallinnan (MDM) kehittämistä
toteutettiin hallinnonalalle yhteinen tiedonhallintamallien hallinta- ja ylläpitotyökalu
käynnistettiin projekti hallinnonalan yhteisen säilytysratkaisun toteuttamiseksi

Tiedolla johtaminen

Tiedolla johtaminen on johtamis- ja toimintamalli, jossa hyödynnetään ja analysoidaan tietoa ja dataa sekä tuodaan sitä osaksi päätöksentekoprosessia. Hallinnonalan yhteisessä kehitysohjelmassa ORK, sektorit ja oikeusministeriö tekevät tiivistä yhteistyötä mm. tiedolla johtamisen yhteistyöryhmässä.

Vuonna 2025

toteutettiin kaikki hallinnonalan sektorit kattava tiedolla johtamisen kypsyystasoanalyysi yhteisen viitekehyksen mukaan
jatkettiin sektoreiden tukemista tiedolla johtamisen kehittämisessä

ICT-asiakkuustoiminnan keskeisin painopiste vuonna 2025 oli hallinnonalan digikehittämisen rakenteiden ja yhteistyön kehittäminen. Uusina tehtävinä aloitettiin kansainvälisen yhteistyön rakentaminen ja erilaisten rahoitusvaihtoehtojen kartoittaminen.

Ratkaisusuunnittelu ja digisuunnittelu

Ratkaisusuunnittelun Ratsu-palvelu jalostaa asiakassektoreiden kehitysideoita IT-kehitysprojekteiksi tavoitteenaan hallinnonalan digitalisaation nopeuttaminen. Vuoden 2025 aikana ideasta tuotantoon -toimintamalli vakiinnutettiin ja sen laatua sekä läpimenoaikaa kehitettiin edelleen.

Digisuunnittelu on osa kaikkien asiakassektorien ja ORK:n vuosittaista suunnittelutyötä. Sen avulla vahvistetaan yhteistä ymmärrystä ja ennakoidaan tulevaisuuden tarpeita. Vuonna 2025 digisuunnittelun painopisteenä oli arkkitehtuurin kehittäminen sekä talouden suunnittelu.

Projektipalvelut ja jatkuvat palvelut

ORK:n IT-projektimallin painopisteenä 2025 oli sen taloudellisen ja toiminnallisen tuloksellisuuden parantaminen. Projektien ennustettavuuden menettelyt vakiintuivat ja projektipalveluiden kehitystavoitteiden toteutuminen euromääräisesti mitattuna parani 1,2 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuonna 2025 hallinnonalan IT-kehityssalkussa oli enimmillään 51 projektia ja valmistuneita projekteja oli 19. IT-projektien kehitysbudjetti oli yhteensä noin 30,9 milj. euroa.

ORK:n toteuttamat jatkuvat palvelut, olemassa olevien järjestelmien ylläpito ja jatkokehitys, toimivat luotettavasti ja vakaasti.

ICT-palvelutuotannon tilaajatyytyväisyys pysyi tasolla 7,8/10. Loppukäyttäjät arvioivat ORK:lta saamaansa palvelun laatua pääsääntöisesti hyväksi arvosanalla 3,9/5. Avoimissa vastauksissa kiitoksia sai ORK:n palvelun nopeus, palveluhenkisyys sekä asiantuntemus.

Vuonna 2025 ORK:n IT-palvelutuotannosta tehty ulkoinen arviointi osoitti, että ORK:n IT-toimintamalli, kyvykkyydet ja osaaminen ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti. ORK:n rooli on muuttunut oikeusministeriön hallinnonalan IT-palvelukeskuksesta kohti digitalisaation aktiivista edistäjää. Arvioinnin mukaan ORK tuottaa asiakkailleen merkittävää lisäarvoa erityisesti yhteisen IT-infrastruktuurin ja IT-palvelujen kokonaisvaltaisella hallinnalla. Kehityskohteena nähtiin kuitenkin asiakasvirastojen tarpeiden entistä syvällisempi ja kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen.

Tutustu vuoden 2025 merkittävimpiin IT-kehityshankkeisiin Projektit-osiossa ORK:n verkkosivuilla.

Täytäntöönpanopalvelut

ORK vastaa varallisuusrangaistusten täytäntöönpanosta. Vuonna 2025 täytäntöönpanotoiminnan kertymä valtiolle oli noin 105,3 miljoonaa euroa, mikä on noin 8 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna.

Vuoden 2025 lopussa ORK:lla oli avoimia saatavia rikosoikeudellisista seuraamuksista noin 449,5 miljoonaa euroa ja hallinnollisista seuraamuksista noin 5,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 saapui yhteensä noin 476 000 asiaa, ja saatavakanta kasvoi noin 22,8 miljoonaa euroa. Kasvuun vaikuttivat sekä saapuneiden saatavien määrä että heikentynyt taloustilanne ja maksukyky.

Velkojana ORK:lla on valvottavanaan merkittävä määrä saatavia. Vuoden 2025 lopussa ORK:n saataviin liittyi yli 4400 velallisen osalta tuomioistuimen vahvistama velkajärjestelymenettely. Tarkasteluvuonna aloitettiin noin 1 100 uutta menettelyä, mikä vastaa edellisvuoden tasoa.

ORK on toimivaltainen viranomainen vastaanottamaan toisista EU-jäsenvaltioista Suomeen täytäntöönpantavaksi saapuvat taloudellisia seuraamuksia koskevat päätökset, tekemään päätökset niiden täytäntöönpanosta sekä lähettämään Suomessa määrätyt päätökset täytäntöönpantavaksi toisiin jäsenvaltioihin. Vuonna 2025 ORK vastaanotti toisista EU-maista noin 1 260 täytäntöönpanopyyntöä, mikä on noin 800 enemmän kuin vuonna 2024.

Vuonna 2025 ORK:lle tuli eri hallinnonaloilta täytäntöönpantavaksi myös 20 erilaista hallinnollista seuraamusmaksua hallinnonalakohtaisen sääntelyn perusteella. Niiden yhteenlaskettu määrä oli noin 500 kappaletta.

Rekisteripalvelut

Vuonna 2025 ORK:n lakisääteisten rekisterien tiedonluovutus kasvoi merkittävästi. Vuonna 2024 luovutettiin noin 3,2 miljoonaa tietuetta, kun vuonna 2025 määrä nousi yli 3,8 miljoonaan. Rekisteritietoja hyödynnetään laajasti oikeudenhoidossa ja yhteiskunnan eri sektoreilla muun muassa henkilön soveltuvuuden ja luotettavuuden arvioinnissa.

Osasta ORK:n rekisterinpidossa olevista julkisista rekistereistä on haettavissa tietoa ilman kirjautumista suoraan internetin välityksellä. Tällainen on esimerkiksi maksukyvyttömyysrekisteri, josta kysyttiin vuoden 2025 aikana tietoja yhteensä 17,4 miljoonaa kertaa, mikä on yli viisi miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Rekisteriin on avattu tekninen rajapinta DVV:n palveluväylässä, johon säännöllisemmin tietoja tarvitsevan on mahdollista liittyä.

Myös viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonvaihto kasvoi edelleen. Vuonna 2025 myönnettiin seitsemän uutta tietolupaa rajapintapohjaisiin tiedonluovutuksiin. Rikosrekisteristä luovutettiin VIA-rajapinnan kautta tietoja 490 000 kertaa, mikä on yli 60 000 luovutusta enemmän kuin vuotta aiemmin.

Sote-valvontalain muutoksen myötä rikosrekisteriotetta voidaan edellyttää myös vammaisten kanssa työskentelyyn. Vuonna 2025 tätä tarkoitusta varten pyydettiin 32 000 otetta. Rikosrekisteriotteiden luovutusten kokonaismäärä nousi 176 000:een, mikä noin 10 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi vuoden puolivälissä alettiin luovuttaa otteita SERMI-sertifiointia varten.

Yksityisoikeudellisten rekisterien tiedonluovutus kasvoi myös: konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyrekisterien luovutusmäärät nousivat noin 10 %. Sidonnaisuus- ja sivutoimirekisterin hakumäärät pysyivät lähes ennallaan, noin 44 300 haussa.

EU-tiedonvaihto

Rekisteritietojen tiedonvaihto ja tietojen luovutus lisääntyi merkittävästi myös EU-tasolla.

Suomi vaihtoi EU-jäsenvaltioiden ja Ison-Britannian keskusviranomaisten kanssa yhteensä noin 25 400 rikosrekisteritietoja koskevaa kyselyä tai ilmoitusta. Määrä kasvoi noin 8 % edellisvuodesta.

Maksukyvyttömyystietoja sisältävään maksukyvyttömyysrekisteriin tehtiin Euroopan oikeusportaalin kautta vuonna 2025 yhteensä noin 52 200 kyselyä.

ORK osallistui vuoden aikana aktiivisesti myös Interoperability (IO) -työhön, jolla on tarkoitus taata laajojen EU-tietojärjestelmien yhteentoimivuus unionin sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden takaamiseksi. Vuoden 2025 aikana IO-kokonaisuudessa tehtiin yhteistyötä etenkin ETIAS-viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi, EU:n seulonta-asetuksen edellyttämien tietojärjestelmämuutosten suunnittelemiseksi sekä MID-komponentin eli rinnakkaishenkilöllisyyksien manuaalisen todentamisen edistämiseksi.

Lue lisää EU-tiedonvaihtoon liittyvistä ECRIS-TCN- ja EU-BRIS-projekteista projektisivultamme.

Tiedonhallintapalvelut

Tiedonhallintapalvelut tuotti ja luovutti tietoja journalismiin, viranomaisten suunnittelu- ja selvitystyöhön, tieteelliseen tutkimukseen ja opinnäytteisiin. Vuonna 2025 käsiteltiin noin 1 380 tietopyyntöä: tiedotusvälineiltä noin 840, viranomaisilta 160 ja yleiseen tiedonsaantioikeuteen perustuvia 380. Tietopyyntöjen määrä kasvoi merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna.

Myös tietopyyntöihin liittyvien henkilöhakujen määrää alettiin seurata; hakuja tehtiin noin 1 240 henkilöstä.

Katseet suunnattiin myös tulevaan: yhteistyössä oikeusministeriön kanssa edistettiin keskustelua Tilastokeskuksen mahdollisuuksista julkaista oikeushallinnon valmisaineistoja.

Viranomaistoiminnan digikehittäminen jatkui myös vuonna 2025 ORK:ssa. Digikehittämiseen saadulla erillisrahoituksella jatkettiin tuottavuutta parantavia hankkeita, joissa automatisoitiin ja digitalisoitiin täytäntöönpanoa ja rekisterinpitoa ORK:n Tietopalveluissa.

Joulukuussa 2024 ORK otti käyttöön automaattisen ratkaisumenettelyn maksuaikahakemusten käsittelyssä. Rajsa- ja Hilda-järjestelmissä toimiva robotiikka ratkaisee kuukausittain noin 33 % maksuaikahakemuksista.

Vuonna 2025 viranomaispuolella suurimmat digikehittämisen toimet kohdistuivat sähköiseen asiointiin. Joulukuusta lähtien rikosrekisteriotehakemusten lisäselvityspyyntöihin on pystynyt vastaamaan sähköisesti, ja kesäkuussa otettiin käyttöön eIDAS-tunnistautuminen rikosrekisteriotteen tilaajille.

Lisäksi käynnistettiin uuden viranomaisportaalin rakentaminen täytäntöönpanoilmoitusten toimittamiseen ORK:n uuteen täytäntöönpanojärjestelmä Tapsaan. Portaalin käyttöönotto on keväällä 2026.

Syksyllä uudistettiin ORK:n verkkosivut, jotka toimivat pääviestintäkanavana kansalaisille. Verkkosivujen uudistus selkeytti osaltaan asiakaskokemuksen rakentamista ja ohjaamista sähköisiin palveluihin. Sivuille julkaistiin myös uusi low-code−teknologialla toteutettu Kuulutusrekisteri.

Sähköinen asiointi jatkaa kasvuaan asiointikanavana

ORK palvelee asiakkaitaan sähköisen asioinnin lisäksi puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse. Puheluiden määrä pysyi vuonna 2025 edellisvuoden tasolla, ja palveluaikana saapui yhteensä 49 301 puhelua. Puheluiden vastausprosentti parani noin kaksi prosenttiyksikköä. Täytäntöönpanopalveluiden puhelinpalvelussa vahva tunnistautuminen on vakiintunut, ja noin kolmannes (28 %) soittajista tunnistautuu jonotuksen aikana, mikä nopeuttaa palvelua.

Sähköisen asioinnin käyttö jatkoi kasvuaan ja vuoden 2025 aikana sen käyttö lisääntyi noin 13 %. Palvelulla oli keskimäärin noin 30 000 kuukausittaista kävijää.

Vuosi 2025 oli ORK:n digitaalisen turvallisuuden kehittämisessä vakaata etenemistä ja osaamisen vahvistamista korostanut vuosi.

ORK tuki ICT-palvelutuotantoa sekä ICT-kehityshankkeita laajasti digitaalisen turvallisuuden varmistamisessa. Uusien tietojärjestelmien käyttöönottojen turvallisuutta arvioitiin ja olemassa olevien järjestelmien turvallisuutta varmistettiin tietoturva-arviointien ja -testausten avulla. ORK laati vuoden aikana yhteensä 25 tietoturva-arviointia ja 15 tietojärjestelmän tietosuojan vaikutustenarviointia.

Vuonna 2025 keskeisenä tehtävänä oli lisäksi kunta- ja aluehallintovaalien turvallisuuden varmistaminen erityisesti valvonnan, uhka-arvioinnin ja riskienhallinnan näkökulmasta.

Digitaalisen turvallisuuden harjoituksia toteutettiin vuoden aikana neljä, ja ORK osallistui lisäksi valtion yhteiseen vKYHA25-kyberharjoitukseen yhdessä Ulosottolaitoksen kanssa. ORK myös jatkoi aktiivista osallistumistaan kansallisiin turvallisuusverkostoihin, kuten Digi- ja väestötietoviraston (DVV) Vahti-verkostoon sekä Traficomin Virt-verkostoon.

Viraston kokonaisturvallisuutta parannettiin vuoden 2025 aikana monilla kehitystoimilla:

Digitaalisen turvallisuuden johtamisjärjestelmän sertifiointia valmistelevat toimet aloitettiin.
Digitaalisen turvallisuuden valvontaa ja monitorointia kehitettiin edelleen sekä ORK:ssa että oikeusministeriön hallinnonalalla.
POC-testauksella selvitettiin kehitystyön aikaisen tietoturvatestausmenettelyn (DevSecOps) käyttöönoton mahdollisuuksia oikeushallinnon ympäristössä.
Poikkeustilanteisiin varautumista vahvistettiin edelleen kehittämällä alkuvuodesta käyttöön otettua tilannejohtamisen toimintamallia.
Tekoälypalvelujen turvallista käyttöönottoa koskevaa toimintamallia kehitettiin.
Riskienhallinnassa jatkettiin vuoden 2024 aikana käyttöön otetun riskienhallintapolitiikan toimeenpanoa kouluttamalla henkilöstöä päivittäisessä riskienhallinnassa.

ORK:n henkilöstöpalveluita, henkilöstöhallinnon prosesseja ja erityisesti henkilöstön kehittämistoimintoa (HRD) kehitettiin vastaamaan henkilöstön määrän tavoitteellista kasvua ja kasvaneen toiminnan tarpeita.

Viraston henkilöstön määrää kasvatettiin vuonna 2025 maltillisesti strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kasvu kohdistui erityisesti hallinnonalan digitalisaatiokehityksen rooleihin, mikä vähensi tarvetta hankkia kyseistä osaamista kaupallisilta toimijoilta.

HR-prosessien uudistamisessa merkittävin tehtävä oli rekrytointiyhteistyön käynnistäminen Hansel-kumppani MPS:n kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää rekrytointien laatua muun muassa kattavia soveltuvuusarviointeja hyödyntämällä.

Oppilaitosten kanssa jatkettiin aktiivista yhteistyötä muun muassa järjestämällä opiskelijavierailuja. Yhteistyö tuotti tulosta ja oppilaitoksista rekrytoitiin virastoon merkittävä määrä korkeakouluharjoittelijoita.

Koko henkilöstö osallistui viraston tulevaisuuden suunnitteluun ideoimalla viraston tavoitteita ja toimenpiteitä asiakastyytyväisyyden, sisäisen toiminnan ja tuloksellisuuden kehittämiseksi.

Osaamisen kehittäminen työarjen tukena

Kuluneena vuonna ORK:n HRD-kehittämisen painopisteinä olivat osaamisen ja ennakointikyvyn pitkäjänteinen kehittäminen sekä yhteisöllisyyden suunnitelmallinen tukeminen hybridityössä.

Henkilöstölle tarjotuissa koulutuksissa ja valmennuksissa painotettiin työhyvinvointia, itseohjautuvuutta, asiakasymmärrystä ja -yhteistyötä sekä työmäärän oikeudenmukaista jakautumista. Lisäksi tarjottiin räätälöityjä ICT-aiheisia koulutuksia.

Vuoden aikana järjestettiin kaksi laajempaa valmennuskokonaisuutta. Tietopalvelut-toimialan reilun vuoden kestäneessä valmennusohjelmassa selkeytettiin eri asiantuntijaryhmien roolit ja vastuut, jotta yhteistyö olisi sujuvampaa ja päätöksenteko ketterämpää. IT-arkkitehdeille loppuvuodesta 2025 suunnattu valmennusohjelma vahvisti hallinnonalan arkkitehtuurin johtamista syventämällä asiakasyhteistyötä, parantamalla järjestelmien elinkaaren huomiointia ja selkeyttämällä arkkitehtuurityön vastuita.

ORK:n toiminnassa on pääasiassa kaksi rahoituslähdettä, joilla varmistetaan viraston toimintojen ja palveluiden rahoitus varainhoitovuoden aikana:

Valtion budjetin määrärahalla rahoitetaan ORK:n viranomaistehtäviä, kuten rekisterinpitoa ja rahamääräisten seuraamusten täytäntöönpanoa.
ORK:n nettobudjetoitu ICT-palvelutoiminta katetaan ORK:n ICT-asiakkaiden eli oikeusministeriön hallinnonalan sektorien rahoituksella. ORK:n rahoituksesta suurin osa on nettobudjetoitua.

ORK:n ja hallinnonalan ICT-talouden tunnusluvut on kuvattu yksityiskohtaisesti tilinpäätöksessä.

ICT-talous

Kuluneena vuonna hallinnonalan ICT‑kokonaisuuden tuottavuutta ja taloudellisuutta vahvistettiin ohjaamalla ja priorisoimalla ICT‑investointeja yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Hallinnonalan ICT-kehittämisen volyymi oli edelleen korkealla tasolla.

Tuottavuutta pyrittiin parantamaan myös erillisillä valtionvarainministeriön tuottavuusmäärärahalla rahoitetuilla projekteilla yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin palveluita hyödynnettiin kustannustehokkaasti ja niiden kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä asiakasvirastoille lisättiin. Valtori‑palveluiden ohjausta ja yhteistyötä tehostettiin edelleen erityisesti säästötoimien tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi. Vaikka säästöjä onnistuttiin saavuttamaan, palvelumäärän kasvu ja uudet hinnankorotukset johtivat kuitenkin Valtori‑kustannusten kokonaismäärän kasvuun.

ORK:n henkilötyön keskihinta on laskenut sisäisten hallinto- ja tukipalveluiden osuuden pienentymisen ja toimitilasäästöjen myötä.

ORK:n virastotalous

ORK:n talouden liikkumavaraa turvattiin vahvistamalla talouden kestävyyttä digitalisaatiota hyödyntämällä sekä päivittämällä säästö- ja tuottavuussuunnitelma.

Viraston oma digikehittäminen, pääasiassa ORK:n täytäntöönpanojärjestelmän uudistushanke, eteni suunniteltua hitaammin. Tämä johti hankkeen kokonaiskustannusten arvioitua suurempaan kasvuun.

ORK:n käytettävissä olleista määrärahoista siirtyi seuraavalle vuodelle yhteensä 7,5 miljoonaa euroa, joka oli 40 % käytettävissä olevasta rahasta. Siirtyvällä rahalla toteutetaan pääasiassa kesken oleva ORK:n täytäntöönpanojärjestelmän uudistus.