Oikeusrekisterikeskuksen (ORK) toteuttamat projektit edistävät oikeusministeriön hallinnonalan digitalisaatiota sekä kehittävät palveluita, tietojärjestelmiä, toimintatapoja ja osaamista. Projektien avulla viemme käytäntöön ORK:n strategisia tavoitteita sekä vastaamme toimintaympäristön muutoksiin.
Vuosittain ORK:n projektisalkussa on johdettavana noin 50 projektia.
Mitä hyötyä projektimuotoisesta toiminnasta on?
Projektimuotoinen toiminta auttaa viemään kehitystyötä eteenpäin suunnitelmallisesti ja hallitusti. Sen avulla varmistetaan, että tavoitteet ovat selkeät, resurssit käytetään tarkoituksenmukaisesti ja että tavoitellut hyödyt saavutetaan.
Projektimuotoinen toiminta tukee erityisesti:
Selkeitä tavoitteita ja suunnittelua: tiedetään, mitä tehdään, miksi ja millä aikataululla.
Resurssien tehokasta käyttöä: henkilöiden työpanosta, aikaa ja kustannuksia voidaan suunnitella ja seurata paremmin.
Riskien ennakointia ja hallintaa: mahdolliset haasteet tunnistetaan ajoissa ja niihin voidaan varautua.
Selkeää vastuunjakoa ja päätöksentekoa: roolit, vastuut ja päätöksentekomenettelyt ovat kaikkien tiedossa.
Sujuvaa yhteistyötä: eri toimijat työskentelevät yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Laadun varmistamista: vaatimukset, testaus ja hyväksyntä toteutetaan järjestelmällisesti.
Muutosten hallittua käyttöönottoa: uusia toimintatapoja ja ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön suunnitellusti.
Hyötyjen seurantaa: kehittämisen tuloksia voidaan arvioida ja niiden vaikutuksia seurata.
IT-kehityssalkku ja -projektimalli työn pohjana
Jokainen ORK:ssa käynnistyvä projekti kulkee läpi IT-kehityssalkun priorisointi-, päätöksenteko- ja hallintaprosessin. Kehityssalkun seurannan ja johtamisen tavoitteena on kohdistaa kehittäminen strategisesti tärkeimpiin hankkeisiin, ylläpitää kokonaiskuvaa organisaation kehitystoiminnasta sekä maksimoida investointien tuottamat hyödyt.
ORK:n Projektipalvelut-yksikkö ja siellä toimiva projektitoimisto (PMO) tukee ja koordinoi projektien toteutusta ja etenemistä. Uudet pienkehityksen alustat, kuten low-code, mahdollistavat myös ketterämmät toteutukset.
Tärkeimpiä IT-projekteja 2025
AIPA-hankkeessa tehtiin merkittävä laajennus vuonna 2025, kun käräjäoikeuksien rikosasioiden sekä hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden asianhallinnan rinnalle otettiin käyttöön syyttäjien rikosasioita koskeva osuus. Lisäksi valmisteltiin käytöstä poistuvien järjestelmien alasajoa.
AIPA:n sähköisen asioinnin pohjaratkaisu valmistui 2025. Sähköinen hakeminen tuli ensimmäisenä mahdolliseksi avioeroasioissa sekä rekisteröidyn parisuhteen purkamisissa. Ensimmäisten kahden kuukauden aikana jo noin 80 % avioerohakemuksista jätettiin sähköistä asiointikanavaa käyttäen. Lue lisää avioeron hakemisesta sähköisessä palvelussa.
Vaalitietojärjestelmän uudistustyö jatkui koko vuoden 2025 ajan kolmen kehitystiimin ja lähes 20 kehittäjän voimin. Syksyllä järjestettiin laajat koevaalit kehitetyn tietojärjestelmän toimivuuden todentamiseksi. Koevaalit sujuivat suunnitellusti, ja hanke etenee kohti tuotantovaihetta. Lue lisää koevaaleista.
Uuden käyttövaltuushallinnan ratkaisulla hallinnoidaan ORK:n ja hallinnonalan sektorivirastojen virkahenkilöiden peruskäyttöoikeuksia. Käyttöönottoja sekä vanhoista hakemistoista luopumista valmisteltiin ja edistettiin vuoden 2025 ajan, ja hanke valmistuu vuoden 2026 aikana.
Pilvialustahankkeessa rakennettiin vuonna 2025 tekninen ja operatiivinen kyvykkyys pilvessä toimimiseen. ORK:n virkahenkilöistä ja ulkoisista konsulteista muodostuva pilviosaamiskeskus vakiinnutti toimintansa ja loi yhtenäisiä palveluja pilvipalvelujen hyödyntämiseen. Lisäksi kehitys-, testi- ja tuotantokuormien siirtoa konesalista pilveen jatkettiin.
Hankkeessa rakennettiin hallinnonalalle uusi nopean ja kustannustehokkaan palvelukehittämisen toimintamalli ja -alusta. Vuoden 2025 aikana low-code–toteutuksista tuotantokäyttöön hyväksyttiin tiedonhallintamallityökalu (THM) sekä Kuulutusrekisteri. Lue lisää Kuulutusrekisterin uudistuksesta.
Verkkosivustojen uudistusprojektissa suuri osa oikeushallinnon ulkoisista verkkosivustoista siirrettiin uudelle tekniselle alustalle. Myös kaikki hallinnonalan intranetit siirtyivät käyttämään uutta alustaa.
Uudistettu Finlex otettiin käyttöön helmikuussa 2025, ja samassa yhteydessä julkaistiin uudistettu avoimen datan palvelu. Vuoden aikana palvelussa rikottiin kuukausitasolla miljoonan vierailun raja. Lue lisää Finlex-palvelusta.
Projekti tuottaa ORK:n uuden täytäntöönpanojärjestelmän sekä sakkojen ja hallinnollisten seuraamusten rekisterin. Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2025 vietiin tuotantokäyttöön uusia hallinnollisia seuraamusmaksuja koskevat toiminnallisuudet.
Samaan aikaan uudistetaan täytäntöönpanosta annettuja säännöksiä yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Lakipaketin ensimmäinen vaihe tuli voimaan vuoden 2026 alussa.
Hallinnonalan tietoarkkitehtuurin kehitysohjelmassa toteutettiin 2025 ydintiedon hallinnan hankinta, ja järjestelmän testaus sekä toiminnan kehittäminen on käynnistetty.
Tiedonhallintamallien hallinta- ja ylläpitotyökalu toteutettiin low-code–alustalla, ja työkalun on ottanut käyttöönsä jo 14 tiedonhallintayksikköä.
Tiedonhallinnan tietojärjestelmät projektissa saatiin hankintavaihe päätökseen ja yhteisen säilytysratkaisu Sara-järjestelmän kehitystyö on käynnistetty. Projektissa jatkettiin myös Hildan rajapintojen kehittämistä.
Projektin tavoitteena on kartoittaa, suunnitella ja toteuttaa nykyisten Lotus Notes -tietoaineistojen poistot tai siirrot uusiin korvaaviin järjestelmiin sekä ajaa alas Lotus Notes -palvelimet. Vuonna 2025 projektissa jatkettiin kartoituksien ja suunnitelmien laadintaa. Lisäksi projekti on tehnyt yhteistyötä säilytysratkaisu Saran hankinnassa.
ORK toimii liiketoimintakieltorekisterin rekisterinpitäjänä ja luovuttaa jatkossa liiketoimintakieltotietoja sähköisen EU-tiedonvaihdon kautta osana digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla annetun EU-direktiivin (2019/1151) täytäntöönpanoa. Vuoden 2025 aikana tekninen tietojärjestelmäprojekti eteni, ja tiedonvaihto EU- ja ETA-valtioiden kesken käynnistyy alkuvuodesta 2026.
ECRIS-TCN on EU-laajuinen keskitetty tietojärjestelmä niiden jäsenvaltioiden tunnistamiseksi, joilla on kolmansien maiden tai kansalaisuudettomien henkilöiden rikosrekisteritietoja. ORK toimii tiedonvaihdon keskusviranomaisena Suomessa. Järjestelmäkehitystyötä jatkettiin vuoden 2025 aikana, ja järjestelmän käyttöönotto tapahtuu vuonna 2026.
ORK otti käyttöön automaattisen ratkaisumenettelyn maksuaikahakemusten käsittelyssä loppuvuodesta 2024, ja robottien toiminta saatiin vakiinnutettua alkuvuodesta 2025. Vuoden 2025 aikana automaattisesti tehtyjen päätösten osuutta saatiin nostettua noin kolmasosaan kaikista hakemuksista.
