Oikeusrekisterikeskus (ORK) edistää oikeusministeriön hallinnonalan digitalisaatiota, toimintaa ja tuottavuutta projektien ja hankkeiden avulla. IT-projektimallimme avulla ICT-hankkeita toteutetaan ja seurataan systemaattisesti alusta loppuun.
Oikeushallinto on ottanut käyttöön tehostetun IT-kehittämisen mallin, jonka tavoitteena on sekä kiihdyttää hallinnonalan digitalisaatiota että tehdä siitä johdettavampaa eri tasoilla. Projektitoiminnassa panostamme muun muassa projektien ketteryyteen, elinkaariajatteluun, kustannustehokkuuteen sekä keskinäisten riippuvuuksien hyödyntämiseen ja hallintaan.
ORK:lla on vuosittain hallinnonalallaan
noin 60 käynnissä olevaa kehitysprojektia
20–30 valmistuvaa projektia
20–30 uutta ideasta projektiksi -aihiota
IT-kehityssalkku ja -projektimalli työn pohjana
ORK on tehnyt viime vuosien aikana useita IT-kehittämisen johtamiseen liittyviä uudistuksia, joiden myötä ICT-hankkeita toteutetaan ja seurataan entistä systemaattisemmin.
Hallinnonalan projektien ja projektisalkun hallinta
ORK on ottanut käyttöön yhdessä oikeusministeriön kanssa IT-kehityssalkun. Jokainen käynnistyvä IT-projekti kulkee kehityssalkun priorisointi-, päätöksenteko- ja hallintaprosessin läpi käynnistämisestä lopettamiseen.
ORK:n projektitoimisto (PMO) tukee ja koordinoi projektien toteutusta ja etenemistä.
Uudet pienkehityksen alustat, kuten low-code, mahdollistavat ketterämmät toteutukset.
Hallinnonalan arkkitehtuuri- ja teknologiaohjauksen vahvistaminen
ORK on vahvistanut merkittävästi arkkitehtuuriosaamistaan, ja projekteissa työskentelee tarpeen mukaan ratkaisu-, tieto-, järjestelmä-, teknologia- ja tietoturva-arkkitehteja.
ORK panostaa IT-projektien tietoturvan hallintaan ja rakentaa hallinnonalan kattavaa riskienhallinnan prosessia.
ORK johtaa hallinnonalan tietoarkkitehtuurin kehittämisohjelmaa, jossa hallinnonalan datan ja järjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään jo projektivaiheessa.
Tärkeimpiä IT-projekteja 2025
AIPA-hankkeessa tehtiin merkittävä laajennus vuonna 2025, kun käräjäoikeuksien rikosasioiden sekä hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden asianhallinnan rinnalle otettiin käyttöön syyttäjien rikosasioita koskeva osuus. Lisäksi valmisteltiin käytöstä poistuvien järjestelmien alasajoa.
AIPA:n sähköisen asioinnin pohjaratkaisu valmistui 2025. Sähköinen hakeminen tuli ensimmäisenä mahdolliseksi avioeroasioissa sekä rekisteröidyn parisuhteen purkamisissa. Ensimmäisten kahden kuukauden aikana jo noin 80 % avioerohakemuksista jätettiin sähköistä asiointikanavaa käyttäen.
Vaalitietojärjestelmän uudistustyö jatkui koko vuoden 2025 ajan kolmen kehitystiimin ja lähes 20 kehittäjän voimin. Syksyllä järjestettiin laajat koevaalit kehitetyn tietojärjestelmän toimivuuden todentamiseksi. Koevaalit sujuivat suunnitellusti, ja hanke etenee kohti tuotantovaihetta.
Uuden käyttövaltuushallinnan ratkaisulla hallinnoidaan ORK:n ja hallinnonalan sektorivirastojen virkahenkilöiden peruskäyttöoikeuksia. Käyttöönottoja sekä vanhoista hakemistoista luopumista valmisteltiin ja edistettiin vuoden 2025 ajan, ja hanke valmistuu vuoden 2026 aikana.
Pilvialustahankkeessa rakennettiin vuonna 2025 tekninen ja operatiivinen kyvykkyys pilvessä toimimiseen. ORK:n virkahenkilöistä ja ulkoisista konsulteista muodostuva pilviosaamiskeskus vakiinnutti toimintansa ja loi yhtenäisiä palveluja pilvipalvelujen hyödyntämiseen. Lisäksi kehitys-, testi- ja tuotantokuormien siirtoa konesalista pilveen jatkettiin.
Hankkeessa rakennettiin hallinnonalalle uusi nopean ja kustannustehokkaan palvelukehittämisen toimintamalli ja -alusta. Vuoden 2025 aikana low-code–toteutuksista tuotantokäyttöön hyväksyttiin tiedonhallintamallityökalu (THM) sekä Kuulutusrekisteri.
Verkkosivustojen uudistusprojektissa suuri osa oikeushallinnon ulkoisista verkkosivustoista siirrettiin uudelle tekniselle alustalle. Myös kaikki hallinnonalan intranetit siirtyivät käyttämään uutta alustaa.
Uudistettu Finlex otettiin käyttöön helmikuussa 2025, ja samassa yhteydessä julkaistiin uudistettu avoimen datan palvelu. Vuoden aikana palvelussa rikottiin kuukausitasolla miljoonan vierailun raja.
Projekti tuottaa ORK:n uuden täytäntöönpanojärjestelmän sekä sakkojen ja hallinnollisten seuraamusten rekisterin. Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2025 vietiin tuotantokäyttöön uusia hallinnollisia seuraamusmaksuja koskevat toiminnallisuudet.
Samaan aikaan uudistetaan täytäntöönpanosta annettuja säännöksiä yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Lakipaketin ensimmäinen vaihe tuli voimaan vuoden 2026 alussa.
Hallinnonalan tietoarkkitehtuurin kehitysohjelmassa toteutettiin 2025 ydintiedon hallinnan hankinta, ja järjestelmän testaus sekä toiminnan kehittäminen on käynnistetty.
Tiedonhallintamallien hallinta- ja ylläpitotyökalu toteutettiin low-code–alustalla, ja työkalun on ottanut käyttöönsä jo 14 tiedonhallintayksikköä.
Tiedonhallinnan tietojärjestelmät projektissa saatiin hankintavaihe päätökseen ja yhteisen säilytysratkaisu Sara-järjestelmän kehitystyö on käynnistetty. Projektissa jatkettiin myös Hildan rajapintojen kehittämistä.
Projektin tavoitteena on kartoittaa, suunnitella ja toteuttaa nykyisten Lotus Notes -tietoaineistojen poistot tai siirrot uusiin korvaaviin järjestelmiin sekä ajaa alas Lotus Notes -palvelimet. Vuonna 2025 projektissa jatkettiin kartoituksien ja suunnitelmien laadintaa. Lisäksi projekti on tehnyt yhteistyötä säilytysratkaisu Saran hankinnassa.
ORK toimii liiketoimintakieltorekisterin rekisterinpitäjänä ja luovuttaa jatkossa liiketoimintakieltotietoja sähköisen EU-tiedonvaihdon kautta osana digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla annetun EU-direktiivin (2019/1151) täytäntöönpanoa. Vuoden 2025 aikana tekninen tietojärjestelmäprojekti eteni, ja tiedonvaihto EU- ja ETA-valtioiden kesken käynnistyy alkuvuodesta 2026.
ECRIS-TCN on EU-laajuinen keskitetty tietojärjestelmä niiden jäsenvaltioiden tunnistamiseksi, joilla on kolmansien maiden tai kansalaisuudettomien henkilöiden rikosrekisteritietoja. ORK toimii tiedonvaihdon keskusviranomaisena Suomessa. Järjestelmäkehitystyötä jatkettiin vuoden 2025 aikana, ja järjestelmän käyttöönotto tapahtuu vuonna 2026.
ORK otti käyttöön automaattisen ratkaisumenettelyn maksuaikahakemusten käsittelyssä loppuvuodesta 2024, ja robottien toiminta saatiin vakiinnutettua alkuvuodesta 2025. Vuoden 2025 aikana automaattisesti tehtyjen päätösten osuutta saatiin nostettua noin kolmasosaan kaikista hakemuksista.
