Töissä ORK:ssa: millaista meillä on työskennellä?
Tältä sivulta löydät työntekijöidemme kertomuksia ORK:ssa työskentelystä. Voit lukea lisää tarinoita työntekijöidemme arjesta sosiaalisesta mediasta aihetunnisteella #TöissäORKssa.
Heidi Jalokinos, IT-suunnittelija
- It-suunnittelijana Oikeusrekisterikeskuksessa (ORK).
- Valmistunut liiketalouden tradenomiksi Vaasan ammattikorkeakoulusta
- Työkokemusta IT-alalta n. 20 vuotta, työskennellyt valtiolla reilut 5 vuotta
Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi
Toimin työssäni rikosrekisterijärjestelmän palveluvastaavana ORK:n sisäisten järjestelmien IT-tiimissä. Työssäni vastaan järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta. Rikosrekisterijärjestelmään tallennetaan lähinnä vapausrangaistukseen tai yhteisösakkoon tuomittujen tietoja. Tietoja käytetään esimerkiksi rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisessä. Tietoja voidaan luovuttaa rikosrekisteriotteena mm. viranomaisille henkilön luotettavuuden ja soveltuvuuden selvittämiseksi.
Vastaan työssäni siitä, että järjestelmä pysyy ”toimintakunnossa”. Reagoin ja otan selvää häiriötilanteista sekä vastaan häiriöselvityksistä, jotka välitän sovellus- ja käyttöpalvelutoimittajien suuntaan. Järjestelmän kehitystyöhön kuuluu muun muassa järjestelmäversioiden suunnittelua, muutosten hyväksymistestausta sekä versioiden tuotantoon viemistä.
Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?
Valmistuin liiketalouden tradenomiksi vuonna 2003, ja päädyin muutaman mutkan kautta IT-uralle. Työskentelin pitkään yksityisellä sektorilla ennen kuin aloitin urani valtiolla. Työskentelin ensin rikosrekisterin parissa rekisterisihteerinä, kunnes siirryin IT-suunnittelijaksi saman järjestelmän pariin.
Rekisterisihteerin tehtävä rekisteripuolella antoi loistavan pohjan nykyisiin työtehtäviin. Oli todella hyödyllistä toimia ensin loppukäyttäjän roolissa ja sitten vasta työskennellä järjestelmän kehittämistehtävissä.
Olen viihtynyt ORK:ssa todella hyvin ja tuntuu, että olen löytänyt oman paikkani työelämässä.
Millaista työarkesi on?
Työpäivän aikana käsittelen työasioita paljon sähköpostin ja pikaviestimien välityksellä sekä navigoin monessa eri järjestelmässä. Työhön kuuluu päivittäisiä keskusteluja asiakkaan ja sovellustoimittajan kanssa, mm. häiriötilanteisiin ja järjestelmän kehittämiseen liittyvissä asioissa.
Työviikkoon mahtuu myös useampi palaveri, joissa käydään läpi ajankohtaisia järjestelmiin liittyviä asioita tai uusia lakimuutoksia, jotka edellyttävät järjestelmien kehittämistä.
Työarkeeni kuuluu myös jonkun verran sisäisiä koulutuksia. On hienoa, että ORK:ssa työntekijöitä kannustetaan hakeutumaan itseä kiinnostaviin koulutuksiin työtehtävien sen salliessa.
Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?
Työaikani pohjautuu virka-aikaan eli klo 8–16.15 välille, mutta meillä on käytössä liukuva työaika. Itse tykkään tehdä työni virka-aikaan, mutta arvostan kovasti mahdollisuutta tehdä työtilanteen salliessa joko lyhyempää tai pidempää päivää. Se helpottaa työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Järjestelmän pitää olla tietenkin virka-aikaan toiminnassa, joten siihen toteutettavat muutokset tehdään aina virka-ajan jälkeen iltaisin. Näissä olen aina mukana varmistamassa asioiden sujumisen.
ORK:ssa työskennellään joustavasti hybridimallin mukaisesti. Käyn vähintään yhtenä päivänä viikossa toimistollamme Hämeenlinnan keskustassa.
Millaista osaamista ammatissasi vaaditaan?
Toimin koordinoivassa roolissa, ja sen myötä työssäni pitää olla tietoinen monesta eri asiasta, vaikka niitä en olisikaan itse tekemässä. Tässä työssä pääsen hyödyntämään osaamistani toimittaja- sekä häiriönhallinnan, tehtävien koordinoimisen ja ongelmatilanteiden ratkomisen parissa.
Töiden päivittäinen priorisointi on tärkeää. Myös hyvää paineensietokykyä tarvitaan, koska työssä tulee usein yllättäviä häiriötilanteita, joihin on reagoitava nopeasti.
Lisäksi tarvitaan uteliaisuutta sekä halua ratkoa ongelmia. Vaikka työni edellyttääkin vahvaa oma-aloitteista toimintaa, saa kollegoilta aina apua.
Mikä on parasta ammatissasi?
Vapaus tehdä päätöksiä, ja vastuu omasta työstä sekä sen priorisoinnista. Päivän mittaan tehdään paljon pieniä päätöksiä, joilla viedään järjestelmää eteenpäin. Samalla omaa työtapaa tulee muokattua ja tehostettua joka päivä. Plussaa on myös monipuolinen työ, jossa tapahtuu koko ajan jotain uutta rutiinitehtävien ohella. Meillä on lisäksi tosi hyvä tiimi, jonka kanssa voi yhdessä miettiä asioita. Työkaverini ovat huipputyyppejä!
Millaisia haasteita ammattiisi liittyy?
Haasteena voi pitää sitä, että työssä pitää sietää keskeneräisyyttä. Kun saa jotain pientä valmiiksi, aina on silti monta muuta projektia kesken. Myös epätäydellisyyttä on siedettävä ja on opeteltava ulos sellaisesta ajattelutavasta, että kaikki pitäisi heti osata ja tehdä itse. Tehtävien delegointi kuuluu olennaisena osana työhön, jossa toimitaan monitoimittajaympäristössä. Palveluvastaavan roolissa toimittajien työtä seurataan ja varmistetaan, että työ tehdään asiakkaan haluamalla tavalla.
Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee IT-suunnittelijan ammattia?
Ammatti sopii sellaiselle, joka pitää haasteista ja monipuolisesta työstä. IT-suunnittelijan on hyvä olla orientoitunut ottamaan selvää asioista ja valmis ajattelemaan muuttuvia asioita eri näkökulmista. Lisäksi työssä on tärkeää osata tehdä yhteistyötä eri ihmisten kanssa. Mottoni on ”älä oleta, vaan varmista”.
Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?
IT-alasta kuulee välillä sanottavan, että robotit tulevat ja vievät työt. Niin ei tule käymään, sillä tässä työssä asiantuntijuus ja substanssiosaaminen korostuvat koko ajan. Esimerkiksi palveluiden kokonaisvaltaiseen parantamiseen tarvitaan aiempaan kokemukseen pohjautuvaa monimutkaista päätöksentekokykyä. Toki robotit ja automatisointi auttavat jo nyt tietyissä rutiinitehtävissä.
Työ vaalitietojärjestelmän parissa – yhteiskunnallisesti merkittävää, ja huolellisesti suunniteltua yhteistyötä
Oikeusrekisterikeskuksessa (ORK) vaaleihin valmistautuminen alkaa aina hyvissä ajoin. Vaalitietojärjestelmän parissa työskennellään ympäri vuoden, mutta silti jokainen vaalipäivä on kutkuttava.
ORK:n Vaalit ja muut demokratiapalvelut -yksikössä tehdään tärkeää työtä vaalitietojärjestelmän parissa, jota käytetään kaikissa Suomessa järjestettävissä yleisissä vaaleissa. Keväästä 2023 alkaen yksikössä on valmistauduttu vuoden 2024 presidentinvaaleihin sekä europarlamenttivaaleihin.
Yksikköä johtava järjestelmäpäällikkö Anniina Tjurin kertoo, että vaalitietojärjestelmän omistaa oikeusministeriö, ja ORK vastaa sen kehittämisestä sekä käyttäjien tuesta. Teknistä ylläpitoa ORK tekee yhdessä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen Valtorin ja alihankkijoiden kanssa.
”ORK:ssa on tekemistä vaalien parissa vuoden ympäri. Presidentinvaalin ja europarlamenttivaalien valmistelu on aloitettu rinnakkain toukokuussa 2023. Vaalitietojärjestelmää käytetään muun muassa ehdokasasetteluun, äänioikeuden käytön rekisteröimiseen, ääntenlaskentaan ja tulospalveluun. ”
Tjurinin mukaan vaalien väliin jäävänä aikana tekeminen keskittyy vaalitietojärjestelmän kehittämiseen liittyviin tehtäviin.
”Olen toiminut vaalitietojärjestelmään liittyvissä erilaisissa tehtävissä vuodesta 2007 alkaen ja nyt järjestelmäpäällikön tehtävässä muutaman vuoden ajan. Vaalitehtäviin ei kuitenkaan koskaan kyllästy, sillä jokaiset vaalit ovat uniikit ja kehittämistyötä riittää aina. On hienoa päästä vaikuttamaan oman työn kautta yhteiskunnallisesti näin merkittävään tapahtumaan”, kertoo Tjurin.
Parhaillaan meneillään on myös vaalitietojärjestelmän kokonaisuudistus ja tavoitteena on, että uusi vaalitietojärjestelmä otettaisiin ensimmäistä kertaa käyttöön vuoden 2027 eduskuntavaaleissa.
Vaalien valmistelu on monipuolista
Kansalaisille vaalit tulevat näkyväksi muun muassa ehdokkaiden kampanjoinnin, vaalitenttien ja tietenkin ennakkoäänestysaikana tai varsinaisena vaalipäivänä äänestämisen kautta. ORK:n vaaliyksikössä valmisteleva työ alkaa noin kahdeksan kuukautta ennen vaalipäivää.
”Testaamme järjestelmää, koulutamme sekä ohjeistamme järjestelmän käyttäjiä. Valmistaudumme erilaisiin skenaarioihin oikeusministeriön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Työmme on siis todella monipuolista”, toteaa Tjurin.
Vaaleja varten yksikköön palkataan aina myös korkeakouluharjoittelijoita. He vastaavat kansalaisten kysymyksiin vaalipuhelimessa. Harjoittelijoiden työnkuvaan kuuluu myös kirjeäänestysmateriaalin tukipalvelu.
”Täältä harvemmin halutaan lähteä”
ORK:n vaaliyksikössä työskentelee noin 10 henkilöä monipuolisella osaamis- ja koulutustaustalla. Yksikössä on muun muassa valtiotieteilijöitä ja teknisen alan osaajia.
”Meillä on mahtava tiimihenki. Jokaisella on omat vahvuusalueensa, joita osataan hyödyntää. Kun vaalitiimiin tulee, täältä harvemmin halutaan lähteä”, iloitsee joukkoa luotsaava Tjurin.
Myös IT-suunnittelija Mikko Lampo on viihtynyt ORK:n vaalitiimissä, ja vuoden 2024 presidentinvaalit ovatkin hänen uransa kuudennet vaalit. Työssään Lampo vastaa vaalitietojärjestelmän käyttäjätuesta sekä vaalien välissä tehtävästä kehitystyöstä teknisten toimittajien kanssa.
”On tärkeä muistaa, että käytännön työ tehdään kunnissa ja vaalipiireissä. Me huolehdimme, että järjestelmä toimii kuten sen kuuluu”, kertoo Lampo.
Lampon mukaan parasta vaalien parissa työskentelyssä on työn merkityksellisyys. Hän on myös tyytyväinen, että on päässyt kehittämään omaa ammatillista osaamistaan vaalien välillä ja saanut lisää vastuuta.
Artikkeli on alun perin julkaistu uutisartikkelina Oikeusrekisterikeskuksen verkkosivuilla.
9 vuoden virkavapaus vei IT-suunnittelijan maailmalle
Oikeusrekisterikeskuksessa saatu kokemus vauhditti Niko Vuorenmaan etenemisen ICT-yksikön johtajaksi YK:n projektissa Jordaniassa.
Oikeusrekisterikeskuksen (ORK) IT-suunnittelija Niko Vuorenmaalla on ollut 43 ikävuoteen mennessä kaksi uraa. Kotimaan ura oikeusministeriön hallinnonalalla ja ulkomaan ura YK:n ja EU:n tehtävissä.
Oikeusministeriön hallinnonalalle Vuorenmaa tuli tietotekniikkainsinööriopintojen työharjoitteluun vuonna 2009. Harjoittelu sujui hyvin silloisessa Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksessa (OTTK), nykyisessä ORK:ssa, ja johti vakituiseen työsopimukseen. ORK-ura alkoi projektikoordinaattorina ROTI-asiakastietojärjestelmän projektille.
Kolmen OTTK-vuoden jälkeen Vuorenmaa haki ja pääsi CMC:n Tast-koulutukseen oppimaan siviilikriisinhallintaa teknisen avun ja tuen näkökulmasta. CMC on Suomen siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio.
Tast-koulutuksen suorittaneet nimettiin adhoc base -pooliin, ja sen jäsenille tarjottiin tehtäviä maailmalta nopeallakin aikataululla. Pian Vuorenmaa kutsuttiin hakemaan YK:n Crisis Management Centreen erityisasiantuntijaksi Lähi-itään Jordaniaan.
”YK lähetti EU:lle pyynnön saada jokaisesta unioniin kuuluvasta maasta ehdokkaita Stand By Partner -projektiin. Satoja henkilöitä haastateltiin, ja Suomesta minut valittiin mukaan”, Vuorenmaa kertaa.
ORK-kokemus valmisti viestintäinfran rakentamiseen
Jordaniassa vuonna 2013 Vuorenmaan nimike oli ensin Network and Infrastructure Expert. Tehtävänä oli rakentaa viestintätekniikan infra ja kenttätoimisto Mafraqin kaupunkiin syyrialaisten pakolaisalueelle, ja se toteutui. Puolivuotisen rupeaman jälkeen tarjottiin muitakin projekteja.
Vuorenmaa eteni Jordaniassa IT-palvelupäälliköksi ja lopulta ICT-yksikön johtajaksi. Yhtenä monista projekteistaan Vuorenmaa johti yksikkönsä kartoittamaan, suunnittelemaan ja rakentamaan kestävän, kantavan ja yhtenäisen VHF-radioinfrastruktuurin, jolla korvattiin Jordanian armeijan tarjoama radioinfrastruktuuri.
”Se oli tosi mielenkiintoista. ORK:ssa saatu osaaminen oli hyödyksi ulkomailla. Työ viestintätekniikan, tietojärjestelmien ja ihmisten osalta monipuolisessa toimintaympäristössä tavallaan valmisti ulkomaille.”
Kenttäolosuhteet, erilainen kulttuuri, ilmasto ja konfliktin uhka ovat erilaista ORK:n Hämeenlinnan virastolla työskentelyyn verrattuna, mutta IT-teknologia on joka paikassa samanlaista.
”Läppärit ja kännykät ovat aina samoja, mutta tietoturvan asetukset, palomuurit ja virustorjunnat ovat erilaisia. Tietämättömyys onkin ulkomailla suurin haaste. Uuteen työhön ja erilaiseen ympäristöön mukautuu nopeasti, kunhan matkaan on lähtenyt avoimin mielin ilman yhtäkään ennakkopäättelyä. Kaiken oppii pikkuhiljaa.”
EU tarjosi rajahommia
Neljän Jordanian vuoden jälkeen Vuorenmaa lähti Euroopan unionin (EU) raja-avustusoperaatioon (EUBAM-RAFAH) Egyptin ja Palestiinan väliselle Gazan alueelle. Tehtävä piti sisällään palestiinalaishallinnon virkamiesten ohjaamista rajaliikenteen valvomiseen ja järjestelmien käyttämiseen.
Gazassa vierähti puoli vuotta, välissä oli suomalainen kesä ja sitten Vuorenmaa lähti vielä 5 vuodeksi EU:n raja-avustusoperaatioon (EUBAM-LIBYA) Libyaan Tripolin-kaupunkiin.
”Libyasta jäi mieleen erityisesti sodan runtelema ympäristö, eri miliisien väliset konfliktit ja paikalliset ihmiset. Kaiken kaaoksen keskellä ihmiset olivat kuitenkin aina ystävällisiä ja positiivisia”, Vuorenmaa kertoo.
Lopulta IT-suunnittelija oli sopinut ORK:n kanssa 9 vuoden virkavapaudesta ja saanut lukuisia ikimuistoisia ulkomaan kokemuksia.
”Suosittelen ulkomaille hakeutumista kaikille, joita eri kulttuureista tulevien kanssa työskentely kiinnostaa. Se on todella antoisaa. Dynaaminen monitoimijaympäristö tuo omat haasteensa ja tiedon löytäminen saattaa kestää, mutta näitä haasteita on joskus omalla hallinnonalalla Suomessakin”, Vuorenmaa toteaa.
Kotimaisen oikeushallinnon työvälineiden kehittämistä
Nyt Vuorenmaa toteuttaa organisaation ja henkilöstön tavoitetta tukevia toimivia ja turvallisia verkkoja ja järjestelmiä kotimaisen oikeushallinnon kentällä. Vuodesta 2023 lähtien Oikeusrekisterikeskuksen IT-suunnittelija on vastannut yhdessä Valtorin kanssa työpistepalveluista ja -sovelluksista oikeushallinnossa, jotta laitteistot ovat aina ajan tasalla ja toimivat luotettavasti ja tehokkaasti.
”Viimeksi tein linjausesityksen, jossa kannettavien ja mobiililaitteiden leasingaikoja pidennettiin ja samalla saatiin oikeushallinnon laitekustannuksia alemmaksi”, Vuorenmaa antaa esimerkin työstään”.
IT-ala ja ORK saavat kehuja.
”Suosittelen IT-hommia, koska tietotekniikan osaamistarve ei koskaan kuole. Alalla on mahdollista kehittyä ja opiskella aina lisää. Itse haluan olla mukana kehityksessä. Jos pidät haasteista, dynaamisesta ympäristöstä ja kehittymismahdollisuuksista, niin kannattaa valita IT-ala”.
Oikeusrekisterikeskusta Vuorenmaa kehuu joustavan työajan sekä työpanokseen ja osaamiseen luottavan esihenkilön takia. Aina saa tukea, eikä koskaan tarvitse olla yksin, ellei halua.
”ORK:sta tuli pikkuinen pätkä virkavapaata, kun 9 vuotta meni ulkomailla. Mutta kyllä viihdyn ORK:ssa, tulinhan mä takaisinkin”, Niko Vuorenmaa hymyilee.