EU-sakkojen täytäntöönpano

Euroopan unionissa on helmikuussa 2005 hyväksytty ns. sakkopuitepäätös (Päätös vastavuoroisen tunnistamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin, 2005/214/YOS, jäljempänä ’puitepäätös’), jolla on sovittu EU:n jäsenmaiden välisestä yhteistyöstä sakkojen täytäntöönpanossa.

Puitepäätöksen ja sen voimaanpanolain perusteella jossakin toisessa EU:n jäsenmaassa tuomittu taloudellinen seuraamus voidaan periä Suomessa. Vastaavasti Suomessa tuomitut taloudelliset seuraamukset voidaan lähettää täytäntöönpantavaksi toiseen jäsenvaltioon. Puitepäätöksen mukaan jäsenmaa voi lähettää (lähettävä valtio) taloudellista seuraamusta koskevan päätöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle (täytäntöönpanovaltio), jossa sillä luonnollisella tai oikeushenkilöllä, jota vastaan päätös on annettu, on omaisuutta tai tuloja taikka asuinpaikka tai, jos kyse on oikeushenkilöstä, rekisteröity kotipaikka.

Taloudellisella seuraamuksella tarkoitetaan sakkoja ja rikesakkoja sekä päätökseen johtaneesta oikeudenkäynnistä tai hallinnollisesta menettelystä aiheutuneita kuluja, kuten todistelukustannuksia ja päihdetutkimuskuluja. Taloudellinen seuraamus voi olla myös julkiselle rahastolle tai rikoksen uhrien tukijärjestölle maksettavaksi määrätty summa.

Kun taloudellista seuraamusta koskeva päätös lähetetään täytäntöönpantavaksi toiseen jäsenmaahan, on sen liitteeksi sisällytettävä puitepäätöksen liitteen mukainen todistus, joka sisältää mm. tiedot taloudellisesta seuraamuksesta, sen perusteesta ja siihen liittyvästä menettelystä päätöksen lähettäneessä valtiossa. Vakiomuotoisesta todistuksesta ilmenee, onko taloudellisen seuraamuksen perusteena ns. listarikos vai sellainen rikos tai rikkomus, jonka osalta täytäntöönpanovaltio voi harkita, onko kyseinen menettely rangaistavaa myös täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaisesti. Jos täytäntöönpanohakemuksessa tarkoitetussa asiassa on kysymys listarikoksesta, se edellyttää päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa ilman sen tutkimista, onko teko Suomessa rikoksena rangaistava.

Saitko sakon toisessa EU-jäsenmaassa?

Jos sinulla on kysyttävää sakosta, ota yhteyttä sakon määränneeseen tahoon. Toinen EU-jäsenmaa voi lähettää sakon Suomeen perittäväksi, jos sitä ei makseta toiseen jäsenmaahan. Jos toisessa EU-jäsenmaassa annettu sakko tulee Suomeen perittäväksi, Oikeusrekisterikeskus lähettää sinulle asiaa koskevan päätöksen postitse.

EU-sakkojen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva menettely Suomessa

Suomessa Oikeusrekisterikeskus on toimivaltainen viranomainen puitepäätöksessä tarkoitetussa yhteistyössä. Oikeusrekisterikeskus vastaanottaa muilta jäsenmailta saapuneet täytäntöönpanopyynnöt ja lähettää pyyntöjä muille jäsenmaille. Taloudelliset seuraamukset pannaan Suomessa täytäntöön sakon täytäntöönpanosta annetun lain mukaisessa järjestyksessä vastaavalla tavalla kuin kotimaiset sakot. Suomessa ei kuitenkaan täytäntöönpanna vaihtoehtoisia seuraamuksia, joten maksamatonta toisessa jäsenmaassa annettua sakkoa ei muunneta Suomessa vankeudeksi.

Kun Oikeusrekisterikeskus on päättänyt tunnustaa ja täytäntöönpanna lähettävän valtion täytäntöönpanopyynnössä tarkoitetun seuraamuksen, Oikeusrekisterikeskus toimittaa saantitodistuksella Suomessa asuvalle maksuvelvolliselle tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan päätöksensä valitusosoituksin sekä maksukehotuksen. Saatuaan tiedoksi Oikeusrekisterikeskuksen päätöksen, maksuvelvollinen voi valittaa kyseisestä Oikeusrekisterikeskuksen päätöksestä 30 päivän kuluessa. Valitukset käsittelee Pirkanmaan käräjäoikeus.

Maksuvelvolliselle voidaan myöntää asiassa maksuaikaa samoin kuin kotimaiselle saatavalle. Jos maksuvelvollinen ei maksa saatavaa Oikeusrekisterikeskuksen lähettämällä maksukehotuksella, eikä asiassa tehdä maksuaikapäätöstä, asia lähetetään ulosottoon perittäväksi.

Milloin Oikeusrekisterikeskus voi kieltäytyä täytäntöönpanosta?

Oikeusrekisterikeskus voi kieltäytyä toisen jäsenmaan lähettämän päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta vain rajoitetusti. Puitepäätöksen mukaan kaikki kieltäytymisperusteet ovat harkinnanvaraisia eli täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä tunnustamasta ja täytäntöönpanemasta päätöstä kieltäytymisperusteen tullessa sovellettavaksi. Puitepäätöksen perusteella toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä täytäntöönpanosta esimerkiksi, jos päätöksen mukana toimitettava todistus on puutteellinen tai se ei selvästi vastaa päätöstä.

Suomessa voimaanpanolailla on kuitenkin säädetty myös ehdottomista kieltäytymisperusteista. Voimaanpanolain mukaan täytäntöönpanosta tulee ehdottomasti kieltäytyä, jos henkilö, jota päätös koskee, ei päätöksen perusteena olevan teon tehdessään ole ollut täyttänyt viittätoista vuotta. Lisäksi täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos on objektiivisia perusteita katsoa, että taloudellisella seuraamuksella on tarkoitus rangaista henkilöä hänen sukupuolensa, rotunsa, uskontonsa, etnisen alkuperänsä, kansallisuutensa, kielensä, poliittisten mielipiteidensä tai sukupuolisen suuntautumisensa perusteella tai että jokin kyseisistä syistä voi vahingoittaa hänen asemaansa.

 
Julkaistu 11.4.2018