Merkityksellinen työ rakentuu monista palasista

Työn merkityksellisyys voidaan jakaa eri tasoille sen mukaan, miten työ vaikuttaa esimerkiksi tekijäänsä, organisaatioon tai yhteiskuntaan. IT-suunnittelija Maarika Kujasen mukaan merkityksellisyyden tuntua rakentavat kaikki osa-alueet yhdessä. Valtiolla työskentely tuntuu mielekkäältä, koska Kujanen on yleensäkin kiinnostunut demokratiasta. Hän työskentelee ORK:n Tietojärjestelmäpalvelujen vaalitiimissä, jossa ylläpidetään ja kehitetään vaalitietojärjestelmää. ”Oma työni vaikuttaa vaaliviranomaisten työhön ja vaalien toimittamisen sujumiseen. Viranomaisten auttamisesta hyötyvät myös kansalaiset, kun voimme taata heitä palvelevan vaalitietojärjestelmän luotettavuuden.”

Järjestelmien luotettavuutta korostaa myös Kansalais- ja viranomaispalveluissa työskentelevä rekisteriasiantuntija Joel Rouvinen, jonka pääasiallinen toimenkuva on rikosrekisterin rekisterinpito sekä siihen liittyvä järjestelmien kehittäminen ja toimintaprosessien suunnittelu. Yhteiskunnan kannalta on olennaista, että rekisteri ja järjestelmät toimivat siten kuin niiden on tarkoitettu. Kosketuspinta löytyy myös kansalaisiin: ”on tärkeää, että prosessit toimivat sujuvasti silloin, kun kansalainen haluaa tilata vaikkapa rikosrekisteriotteen”, Rouvinen sanoo.

Oman osansa prosessien toimivuuteen tuo myös Toiminnan johtamisen tukipalvelujen hankintaryhmän erityisasiantuntija Marja Karhu. Hänen tehtävänään on huolehtia sopimuksista ja julkisten hankintojen kilpailutuksista erilaisissa IT-hankkeissa erityisesti tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen osalta. Merkityksellisyyttä Karhu käsittelee ennen kaikkea henkilökohtaisen ja sosiaalisen tason kautta. Työn riittävä haastavuus ja monipuolisuus pitävät motivaation yllä, ja kun hankintatiimi on koottu eri alojen asiantuntijoista, on tiimityöskentely välttämätöntä ja ryhmän jäsenet tukevat toinen toistaan. ”Totta kai myös asiakaspalvelu on tärkeää ja sitähän tämä työ on, kun yritämme saada asiakkaille hyviä sopimuksia aikaan”, Karhu täsmentää.

Itsensä kehittäminen ja omiin tehtäviin vaikuttaminen saavat viihtymään

Kujanen, Rouvinen ja Karhu ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että uuden oppiminen ja onnistumisen kokemukset vaikuttavat olennaisesti merkityksellisyyden syntyyn. Esimerkiksi Kujasella on yhteiskuntatieteellinen tausta, mutta koulutusten ja työkavereiden opastuksen kautta hän on oppinut monia teknisempiä taitoja sekä tutustunut paremmin IT-maailmaan. Karhunkin mukaan oma osaaminen karttuu jatkuvasti työn ohessa ongelmia ratkoessa. Kaikki heistä kiittelevät sitä, miten ORK on työnantajana valmis tukemaan työntekijänsä kehittymistä.

Kolmikko korostaa myös sitä, miten tärkeää on, että saa itse vaikuttaa työtehtäviinsä ja organisoida ne parhaaksi katsomallaan tavalla. Mahdollisuus oman työn suunnitteluun ja tehtävien priorisointiin vaikuttaa työssä jaksamiseen. Töiden kasaantuessa on otettava vastuuta omasta hyvinvoinnista ja osattava vastata pyyntöihin tarpeen tullen myös kieltävästi.

Joillekin itsenäisyys voi olla liian haastavaa, sillä asiantuntijatyössä korostuu tietynlainen epävarmuus; aina ei voi aamulla aloittaessa tietää, mitä kaikkea päivän aikana joutuu tekemään. Silti vaihtelevissakin oloissa valtio pystyy työnantajana tarjoamaan tietynlaista vakautta. ”Kun kerrot olevasi valtiolla töissä, on ensimmäinen mielikuva yleensä tietyllä tavalla konservatiivinen ja kankea. Mutta kun miettii, miten sujuvasti valtio laittoi työntekijänsä etätöihin koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa, kuvastaa se valtiolla työskentelyn todellista ketteryyttä”, Rouvinen tiivistää.